Johtuuko se iästä vai mistä mutta tuppaa välillä ajattelemaan että kylläpä aika kuluu nopeasti, muistan kuin eilisen ... näitä ajatuksia tupsahtaa enemmän ja enemmän mitä vanhemmaksi elää. Juuri nyt miettii aikaa taaksepäin, vastahan Pilkku syntyi. Synnytys olikin ikimuistoinen, neljä pentua syntyi normaalisti kotona ja Pilkku vaan ei ottanut tullakseen. Juoksutimme äiteetä, odotimme, juoksutimme taas ja taas odottelimme eikä Pilkkua näy. Päätimme sitten lähteä lääkäriin saamaan apua viimeisen pennun synnytykseen. Patte ratin takana, Katja joka oli mukana synnytyksessä istui takapenkillä vauvojen seurana ja minä takaluukussa äiteen kanssa. Pyysin Pattea painamaan kaasua hiukan enemmän ja ajamaan mutkat vauhdilla josko supistukset vahvistuisivat. Viimeinen käännös ennen eläinlääkäriaseman pihaa äitee ponnis
ti hiukan ja sieltähän se Pilkku tulla tupsahti, pieni musta ja erittäin kiukkunen neiti.Pentunäyttelyissä tuli menestystä ja neiti vaikutti ihan lupaavalta Chowin alulta. Kun ikää tuli lisää menestystä tuli myös "aikuisten näyttelyissä Suomen muotovalioon asti. Näyttelyiden merkeissä ovat pentujen vanhemmat päässeet tutustumaan toisiinsa hillitysti ja hieman flirttaillen. Jesseen olemme tykästyneet jo aikoja sitten, terve, nuori, komea, hyvin käyttäytyvä, herrasmies.
Työpaikan tytöille kun esittelin komeata urosta tästä kuvasta, he kylläkin keskittyivät tuohon keskellä olevaan kaksijalkaiseen ja meinasivat että onpa todella komea uros, näin me koiraihmiset näemme asiat erilailla kuin kissaihmiset.
Nyt Pilkusta tulee äiti!
Pilkun tiineys on sujunut kuin oppikirjoissa. Ensimmäiset pari viikkoa ei näkynyt muita merkkejä kun että ruokaa oli aina liian vähän tarjolla ja rapsutuksia haettiin useammin. Kun tiineyttä oli noin kolmisen viikoa takanapäin tuli sitten totaalinen syömättömyys. Tarjoilin mitä ihmeellisempiä ruokia mutta Pilkun olo oli ilmeisesti sen verran huono ettei mikään maistunut. Onneksi tätä ei kestänyt kuin kolmisen päivää ja sen jälkeen on ruoka maistunut. Tänä päivänä muistaa ettei roskapussia saa jättää keittiön lattialle hetkeksikään tai tiskikoneen luukku on suljettava mahdollisimman nopeasti muutoin sieltä löytyy likaisten astioiden tai roskien joukossa ikionnellinen Pilkku bongailemassa RUOKAA!!! Kun ulta-äänitutkimuksessa näimme useamman hassun karvatassun vahvistui syy tälle omituiselle käyttäytymiselle.
Tiineyttä takana 42 päivää. Madotuksen aika ja tottakai juuri nyt sitten tuli tämä toinen syömättömyyskausi, ei maistu ruoka, ei namit, ei piimä, ei sitten mikään mihin tabletit olisi voinut jemmata kunnes Rätti jätti hieman ruokaa omaan kuppiinsa ja Pilkku meinasi että voi vitsi kun Rätin ruoka on niiiiiiin paljon parempaa kuin omani ( ihan näin meidän kesken, kippojen sisältö on ihan sama) ripeänä tyttönä lisäsin madotuspillerit Rätin kuppiin ja kylläpä se maistui. Tiedä sitten miten toimia jos tämä kausi jatkuu pitään, pitäisikö kirjoittaa kupin kylkeen nimet ja vaihtaa ne, josko ruoka olisi parempaa toisen kiposta. Pilkku lenkkeilee hiukan useammin kuin talon muut koirat tällä hetkellä koska ruoka on tosiaan maistunut sen verran hyvin että parempi kuluttaa kalorit lenkkeilyn merkeissä kuin kerätä ne mahan ympärille. Pilkku jota kutsutaan jo tällä hetkellä "leveä kuljetus" on rauhottunut valtavasti lenkeillä. Nyt voimme jo pysähtyä hetkeksi ihailemaan maisemia ja ihmettelemään maailman menoa.
Taas vedetään emäntää höplästä tai ei maksalaatikon voittanutta.
Tänään olemme taas leikkineet "mitä tänään syötäisiin" leikkiä. Pilkulle tarjoiltu nappulaa jauhelihan kera, nappulaa paistetun jauhelihan kera, nappulaa possun kielen kera, nappulaa lohen kera...Rätti istuu vieressä häntää heiluttaen ja odottaa nätisti, vallan ihmeellistä. No pikkuneiti on onnellinen kun tietää ettei se Pilkku kuitenkaan syö ja minä saan herkkuja.
Kun Rätin masu on ähky puhku eikö Pilkulla mitään masussa lähtee emäntä vielä kauppaan ostamaan sitä MAKSALAATIKKOA. Ja siinäpä se, nappulat maksalaatikon joukkoon ja avot, sinne meni. Tuntuu ihan siltä kuin näillä mustilla tytöillä olisi salaliitto ruoakailun suhteen juuri nyt, Rätti supisee Pilkun korvaan ruokalistansa ja sehän toive täyttyy kun mamma nirsoilee.
Uskokaa tai älkää, tämä on jo kuudes kerta kun emäntä sortuu tähän leikkiin ja kuusi pentuettahan meillä on.
49 vuorokausi menossa ja neiti paisuu silmissä.
Ruokailut ovat edelleen emännän suuri haaste,
kaikki muu (lohi, lihat, piimä) maistuu mutta ei
nappulat. No onneksi on oppinut neljän lapsen
kanssa "jemmaamaan" esim sipulit ruokiin tai
uskottelemaan että riisipuuro on mannapuuroa
kun poika ei kuulemma syönyt kuin mannapuuroa
koska sitä oli tarhassakin. Nappuloita sitten
jemmataan ja ruoka syötetään neidille.
Lenkillä niin reipas tyllerö on jo hidastanut vauhtia,
lenkit ovat myös lyhentyneet jonkun verran.
Lenkin jälkeen Pilkku haluaa istahtaa hetkeksi miettimään maailman menoa kotitienhaaraan ennen kuin lyllertää kotiin. Viimepäivinä tuo tauko on tehty kylläkin just eikä melkein keskelle tietä, siinä on emännäin houkutukset, lahjonnat ja muut runoilut koetuksella että saa neidin siirtymään tien sivuun mietiskelemään.
HEI ME SYÖDÄÄN
Tänään on hyvä päivä. Aamupalana Pilkku sai jauhelihaa ja kermaviiliä ja neiti söi hyvällä ruokahalulla, mikä helpotus. Lähdimme aamulenkille ja sen jälkeen emäntä riensi kauppaan ostamaan lisää erilaisia aineksia nirson neidin ruokaleikkeihin. Kotiin tultuani ajattelin että josko antaisin vähän lisää murkinaa mammalle josko olisi unohtanut nirsoilun hetkeksi. Tällä kertaa nappulaa johon sekoitin tipan naudan mahaa, yes yes yes Pilkku söi. Kuppi tyhjäksi ja kyynerpäätekniikalla Rätin kupille jatkoille. Olisitpa nähnyt Rätin ilmeen kun tähän mennessä hän on saanut kaiken hyvän mitä Pilkku ei ole syönyt ja nyt Pilkku taklaa hänet kupilta ja rohmuaa ruoat. Voi kun tämä jatkuisi nyt hetken aikaa jottei vauvat vetäisi mamma ihan tyhjäksi.
Pilkun muutto
Tänään laitoimme makuuhuoneemme taas
pentulaksi, eli sängyn siirto, lattialle lämmin
alusta jonka päälle koottiin pentulaatikko.
Pilkku kävi jo pentulaatikossa syömässä mutta mamman sängyssä on mukavempi löhöillä. Masu kasvaa, pennut ovat ilmeisesti siirtyneet jotenkin koska Pilkulla on huomattavasti parempi olla kuin muutama päivä sitten.
Kuvassa Pilkku "löhöö" menossa on 54 vuorokausi
ja masu tulee paisumaan edelleen...kunnes poksahtaa!
Kävimme röntgenissä ja PikkuPilkun masu on täynnä. 6 chowin alkua sikinsokin joten enpä enää ihmettele ettei ruoalle jää tilaa.
Isäntä rakensi pentulaan hienot penkit/pöydät
molempiin kulmiin joissa voi joko istua tai vaikka
nauttia illallista niinkuin Pilkku tekee.
58 vuorokautta
Jännitystä ilmassa. Eilen illalla myöhään mamma meni pentulaan ja alkoi petaamaan ja sehän on aina merkki H-hetken lähestymisestä. Röntgentutkimus on käynnistänyt synnytyksen jostain kumman syystä meidän mammoilla melkein joka tiineyden aikana ja nythän ihmismamma oli jo melko varma että kohta tapahtuu. Pilkku petasi aikansa ja meni sitten ulko-oven luo nukkumaan. Yöllä heräsin kello 3.35 taas siihen että Pilkku petasi oikein olan takaa pentulassa. Lakanat lensi ja hesarit repeilivät, yes, ajatteli ihmismamma ja otti kutimet esiin. Puikot savuten seurasin Pilkun petaamista kunnes pentulasta tuli sellainen pierupilvi että silmiä kirveli ja tajusin että taisi Pilkulla olla ilmavaivoja ja niitä sitten kaiveltiin lakanoihin ja hesareihin. Puikot pussiin ja untenmaille. Aamulla mammalle maistui taas ruoka oikein hyvin kun vatsa oli tyhjentynyt ilmasta ja sinne mahtui taas murkinaa. Odotellaan, odotellaan...
Urakka ohi
Kello on kuusi sunnuntaina-aamuna 8.11 isäinpäivänä. Hyvää isäinpäivää kaikille.
Pilkku aloitti urakan perjantai-iltapäivällä jolloin pedattiin ja kaivettiin, läähätettiin ja ihmeteltiin että mitä tämä olotila tarkoittaa. Ruoka ei enää maistunut ja edellisen päivän murkinat tyhennettiin Kabanovintien varteen. Perjantai ilta kuluikin sitten ihmetellessä, muori valvoi seuraavan yön vahtien Pilkkua ja sen petaamista. Joka kerta kun Pilkku oli pedannut pentulan tuli muori ja sekoitti koko systeemin oikaisemalla hesarit ja lakanat taas suoriksi. Tuli lauantai ja jatkoimme samaan malliin alkuiltaan jolloin Pilkku hyppäsi muorin viereen taas isoon sänkyyn vaikka se oli moneen kertaan kielletty tuossa tilassa olevilta. No muorin viereen köllöttämään ja hups, lapsivedet lorahti sänkyyn. Muori vaihtamaan sänkyvaatteita samalla kun Pilkku vielä käväisi ulkona tyhjentämässä vatsaansa.
Synnytys kesti vain nelisen tuntia kun supistukset alkoivat vihdoin ja viimein. Pilkku oli aivan mahtava mamma, hoiti pennut kuin olisi ollut lastenhoitaja ammatiltaan.
Nyt meillä kellii kolme mustaa ja sininen tytteli sekä punainen ja fawn poika tyytyväisenä mamman maitobaarissa. Tervetuloa suureen maailmaan uudet Chowin alut, kyllä teitä on odoteltukin.
Isäntä rakensi pentulaan hienot penkit/pöydät
molempiin kulmiin joissa voi joko istua tai vaikka
nauttia illallista niinkuin Pilkku tekee.
58 vuorokautta
Jännitystä ilmassa. Eilen illalla myöhään mamma meni pentulaan ja alkoi petaamaan ja sehän on aina merkki H-hetken lähestymisestä. Röntgentutkimus on käynnistänyt synnytyksen jostain kumman syystä meidän mammoilla melkein joka tiineyden aikana ja nythän ihmismamma oli jo melko varma että kohta tapahtuu. Pilkku petasi aikansa ja meni sitten ulko-oven luo nukkumaan. Yöllä heräsin kello 3.35 taas siihen että Pilkku petasi oikein olan takaa pentulassa. Lakanat lensi ja hesarit repeilivät, yes, ajatteli ihmismamma ja otti kutimet esiin. Puikot savuten seurasin Pilkun petaamista kunnes pentulasta tuli sellainen pierupilvi että silmiä kirveli ja tajusin että taisi Pilkulla olla ilmavaivoja ja niitä sitten kaiveltiin lakanoihin ja hesareihin. Puikot pussiin ja untenmaille. Aamulla mammalle maistui taas ruoka oikein hyvin kun vatsa oli tyhjentynyt ilmasta ja sinne mahtui taas murkinaa. Odotellaan, odotellaan...
Urakka ohi
Kello on kuusi sunnuntaina-aamuna 8.11 isäinpäivänä. Hyvää isäinpäivää kaikille.
Pilkku aloitti urakan perjantai-iltapäivällä jolloin pedattiin ja kaivettiin, läähätettiin ja ihmeteltiin että mitä tämä olotila tarkoittaa. Ruoka ei enää maistunut ja edellisen päivän murkinat tyhennettiin Kabanovintien varteen. Perjantai ilta kuluikin sitten ihmetellessä, muori valvoi seuraavan yön vahtien Pilkkua ja sen petaamista. Joka kerta kun Pilkku oli pedannut pentulan tuli muori ja sekoitti koko systeemin oikaisemalla hesarit ja lakanat taas suoriksi. Tuli lauantai ja jatkoimme samaan malliin alkuiltaan jolloin Pilkku hyppäsi muorin viereen taas isoon sänkyyn vaikka se oli moneen kertaan kielletty tuossa tilassa olevilta. No muorin viereen köllöttämään ja hups, lapsivedet lorahti sänkyyn. Muori vaihtamaan sänkyvaatteita samalla kun Pilkku vielä käväisi ulkona tyhjentämässä vatsaansa.
Synnytys kesti vain nelisen tuntia kun supistukset alkoivat vihdoin ja viimein. Pilkku oli aivan mahtava mamma, hoiti pennut kuin olisi ollut lastenhoitaja ammatiltaan.
Nyt meillä kellii kolme mustaa ja sininen tytteli sekä punainen ja fawn poika tyytyväisenä mamman maitobaarissa. Tervetuloa suureen maailmaan uudet Chowin alut, kyllä teitä on odoteltukin.