perjantai 13. marraskuuta 2009

Pennut

Nettiyhteys toimii taas ja voin laittaa muutaman uuden kuvan pennuista jotka syövät ja paaristuvat. Reippaita Chowin alkuja tuntuu olevan ja melko tyytyväisiäkin. Pilkun kanssa olemme marssineet viime yöt valtavien jälkipolttojen takia jotka jostain kumman syystä vaivaa vain öisin.
















Olemme neljä päivää vanhoja tyytyväisiä pieniä Chowin alkuja, mamman maitobaari toimii ja sen ympärillähän pentujen elämä pyörii ensimmäiset viikot.

Pieni sininen enkelityttö

Perätilassa syntynyt sininen tyttö voi ihan hyvin
ensimmäiset päivät. Muutaman päivän ikäisenä
syöminen kävi työlääksi ja tyttö väsähti tissille
ja paino ei noussut toivotulla tavalla. Perjantaina
kävin pienen kanssa lääkäriasemalla jossa tyttö
nesteytettiin ja annettiin B-vitamiinia, sydän ja
keuhkot olivat silloin vielä ihan kunnossa. Tytön
tila romahti lauantaina jolloin lähdimme Viikin
pieneläinklinikalle jossa lääkäri totesi että
keuhkot rohisevat, ilmeisesti nestettä
keuhkoissa ja sen takia tulehdus. Tyttö
nesteytettiin taas ja annettiin antibiottipiikki.
Kotona jatkoimme syöttämistä pipetillä tippa kerrallaan kielelle tunnin välein ja saimmekin painon nousuun mutta pieni ei sitten jaksanut tsempata ja kuoli sunnuntai-illalla.

Tsemppi loppui lyhyeen,
viikon päivät tuli koettua kerrakseen
hän nähnyt ei kun aurinko paistoi,
vain viikon verran maailmaa hän haistoi



Itkut on itketty ja elämä jatkuu. Pieni sininen enkelityttö seuraa pilvenhattaralla sisarustensa kasvamista suuriksi Choweiksi.


Mamma on hoitanut jälkeläisiään vallan mainiosti vaikka vieläkin on jälkisupistuksia ja välillä pedataan niin maan perusteellisesti. Eipä tarvitse tuulettaa sänkyvaatteita kun Pilkku pitää huolen että peitot ja tyynyt ravistellaan monta kertaa päivässä.







Pennut painavat 700 gramman molemmin puolin. Punainen "äijä" on suurin ja äänekkäin, varsinainan äijä. Kaikki viisi pentua ovat hyvin liikkuvaisia ja energisiä pieniä.

Nyt odotellaan seuraavaa suurta hetkeä eli silmien avaamista. Kynnet leikkasimme tänään, se onkin vielä helppoa kun vauva nukkuu sylissä. Parin viikon kuluttua sitten saakin käyttää taas mielikuvistusta kynsien leikkaamisen suhteen.
















Maitobaari toimii ja pennut ovat tyytyväisä.
Päivä päivältä liikkuvat enemmän tänään keksivät jo miksi jalat ovat tuolla masun alla.
Don-Dos pentueessa meillä oli yksi "laululintu" joka äänteli ihan kummallisilla äänillä, välillä kurnasi kuin sammakko, hetken päästä kuulosti kissalta ja sitten jopa marsulta. Ihmetys oli suuri tämän tytön kohdalla ja nyt meillä on kolme kurnuttajaa.



Pennut ovat kaksi viikkoa vanhoja. Kaikilla on silmät auki ja ne joilla ei maha ole tiellä tietävät jo minkä takia heillä on neljä tassua. Pilkulla riittää maitoa ja Pilkku syö itsekin oikein hyvin. Nyt saamme jo vähentää pentulan vällyjä kun näyttää siltä että pennut hakeutuvat jo viileämpiin paikkoihin.




















Alla olevissa kuvissa pentujen lempiasento











































16 päivää vanhoja möhköfantteja pentulaatikossa

Pikkaisen jo nuuskitaan toisiamme, katsellaan ja ihmetellään. Välillä syödään sitten p......n ja taas nukutaan. Viikonloppuna alamme jo leikkimään jauhelihasotaa kermaviilin kera.

Alla ihan uunituoreet kuvat kurnuttajista


Pojat













Tytöt












3 viikkoa plakkarissa

Pennut ovat saaneet maistella jo jauhelihaa emänmaidon lisäksi ja hyvin maistuu. Madotustahna ei sitten maistunutkaan niin hyvälle vaan sitä pärskittiin ja kakottiin tovin ennenkuin saimme tökättyä suuhun vähän jauhelihaa matolääkkeen seuraksi. Pennut painavat 1600-1800 gramman välillä. Muutaman minuutin kerrallaan jo yritetään tarrautua toisen takajalkaan tai häntään ja ravistella.



4 viikkoa, hampaita ja riehumista

Ja sitten puhkesi hampaat ja niitä käytetään mielellään. Riehutaan ja kiljutaan kilpaa, välillä pitää ihan mennä erottamaan tappelupukarit. Kiinteää ruokaa popsitaan hyvällä ruokahalulla kolme kertaa päivässä ja pentulaatikostakin karataan aina kun silmä välttää.
Kohta on varmaankin se aika kun avaamme pentulaatikon ja saavat valloittaa koko huoneen. Koska sää on mitä on näin joulukuun alussa totuttelemme ulkona oloon vasta tulevana viikonloppuna.








Tässä esitellään jo niin sinistä kieltä.
















Malttamattomana odottelemme tarjoilua







Jee, maitobaari lähestyy!!!














"Äijä" on taas kerran sarjassamme
"voi minua pientä sievää rassukkaa"











5 viikkoa plakkarissa

Pennut syövät hyvin, riehuvat hyvin ja äänekkäästi. Käyvät ulkona jo isoilla asioilla ja pissa-alustat ovat aina vaan kuivempia ja kuivempia. Yritimme saada koko katraan samaan kuvaan mutta näinhän siinä kävi...






Asettelu









kaikki viisi kauniisti rivissä, sekunnin sadasosan









lopputulos on tämä!












Ensilumi ja uusi lelu

Ihanaa, meillä on lunta, pakkastakin muutama aste.
Pennut saivat kokea ensilumen riemun.
Tassujen nostelun ja ihmettelyn jälkeen tuntui
oikein mukavalta "kahlata" lumessa, onhan sitä
pari senttiä mutta pentujen mielestä varmaankin
valtavasti. Siinä he riehuivat kuono ja parta valkoisena.





Olen pidemmän aikaa ihastellut kaupoissa myytävää kumipossua joka röhkii ihan oikealla röhkimisäänellä. Nyt se hankittiin! Aikuiset koirat saivat ensin ihmetellä että minkäs rotuinen tuo on. Kaikki olivat kiinnostuneita uudesta perheenjäsenestä paitsi Yoyo vaari joka tapansa mukaan juoksi valittaen karkuun. Yoyo kuuntelee pentujen ääniäkin ja vetäytyy olohuoneeseen huokaillen ja toivoen ettei vaan niistä joku eksyisi tänne.




Kuka ei kuulu joukkoon?










Pennut 6 viikkoa

Pakkasta ja enemmän pakkasta. Pennut tekevät monta pikapyrähdystä päivässä pihalle, rassukat oppivat varmaankin tekemään asiansa juosten kun mamma komentaa sisälle heti kun pötkön on puristettu ettei pyllyt palellu. Riehuvat sitten sisätiloissa ja voi tuota riehumista. Kova on kamppailu siitä pomon paikasta, pomo kylläkin vaihtuu päivittäin, tämä on sitä sisarrakkautta. Pennut syövät hyvin ja Pilkkumammaltakin heruu hörppy silloin tällöin. Rassukka on kuin muurahaispesässä kun viisi rohmua roikkuu tisseissä. Pilkku viihtyy jo isojen koirien puolella, aina silloin tällöin käy tyhjentämässä maitobaarin ja katsomassa että kaikki on kunnossa.



Panimme vaan viisaat päät yhteen.....


Pennut on sirutettu ja heillä on sitten ihan oikeat nimet.
Päätimme matkia joko Silja Linea tai Lidliä ja pitää Italian viikot. Pentueesta tuli näinollen Forza pentue joka tarkoittaa Suomeksi voimakkuus. Pahaa enteilevä nimi varsinkin Chowilla, no mutta sehän ei ole kasvattajan murhe vaikka koirista isoina tulisikin voimakkaita.
Tarja sirutti pennut hienosti, ei kuulunut inahdustakaan kun Forza Fia, Forza Frida, Forza Flora, Forza Felix ja Forza Fawn saivat sirut niskaan.
Ennen sirutusta leikittiin kakka-
partioita ulkona.
Isäntä haravoi jäätyneet kakit ja pennut
juoksivat haravan perässä.
Lunta tuli noin 10 cm ja sehän on koirille mieleen.
Aaronin tytär Jadi kävi kylässä ja meidän niin rauhallinen ja peruslaiska Aaron riehaantui tyttärestään niin että lumi pöllyi kun ketterätassuinen Jadi juoksi isäänsä karkuun.
Pennut taas leikkivät Veikka Gustafssonia kiiveten kooooorkealle lumivuorelle jonka Patte oli tehnyt. Lumivuori on meidän isojen ihmisten silmissä noin 20 cm mutta pentujen silmissä valtava.


Tässä tepsuttelevat kuin kolme pientä elefanttia ja äijä....

Pentutarkastus

Koko porukka sai terveen paperit tänään pentutarkastuksessa, pojillakin oli kulkuset ihan oikeissa paikoissa. Pennut ovat melko tasaisen painoisia 4,2 kg paitsi "äijä, possu, kuumakalle" punainen poika jolle ruoka on maistunut ja painoi ruhtinaalliset 4,9 kg. Kyllä oli eläinlääkäriasemalla lääkärillä ja hoitajilla päivä pelastettu kun saivat hytistellä pieniä karvapalloja. Automatka lääkäriin meni suhteellisen hyvin, menomatkalla kuului pientä piipitystä mutta kotimatka sujui äänettömästi. Tänään pennut ovat olleet ulkona pidempiä aikoja kun mittari näyttää vain nolla astetta ja uutta lunta on tullut valtavasti.






Mitä äiti edellä.....












Sitä tytär perässä.












Fia oli ensimmäinen joka pakkasi tavarat ja lähti Hämeenlinnaan Pyöreän Talon Dona Dalia eli Donan seuraksi, tai pitäisikö sanoa kiusaksi. Seuraavana päivänä Flora lähti hymyssä suin Vartioharjuun. Felix joka jatkossa tunnistaa nimen Usko matkusti monen monta tuntia autossa Raaheen asti. Nyt voi taas todeta että on ihan sama onko pentuja kaksi vai kuusi, riehuminen ja tappeleminen on yhtä vauhdikast ja äänekästä, penteleet jaksavatkin riehua päivä päivältä kauemmin ja nukkuvat vähemmän.

Ulkona lumisateessa käyvät vielä tarkistamassa mamman maitobaarin josko sieltä vielä tippa tulisi. Pilkku on jaksanut hyvin tissistä repimiset, hännässä roikkumiset ja nenälle napsaamiset valtavan hienosti. Emä kääntää pennut vieläkin selälleen ja toimii vessapaperina.




Fawn poika meinaa että, hei sinä ihmis-
mamma, laitappa
murkinaa kun ei
maito-
baarista enää heru
mitään.




Uusi vuosi "juhlittu". Meidän uuden vuoden juhlat ovat seuraavanlaiset. Isäntä istuu toisessa päässä taloa ja pitää seuraa Proxymammalle joka on hyvin hermostunut rakettien äänestä. Sunny ja Rätti taas haukkuivat suurimpia ääniä ja loput koirista yhtyivät kuorohaukuntaan vaikka epäilen etteivät edes tienneet mitä haukkuvat. Pilkku oli pentujen kanssa, Aaron kursasi pentuhuoneen portin takana. Aischa ja Yoyo taasen olivat olohuoneessa eivätkä tienneet vuoden vaihtumisesta mitään. Epäilen että Yoyolta on kuulo ja hajuaisti heikentynyt iän mukana kun tallusteli tyytyväisenä pihalla puolen yön aikaan jolloin pauke oli pahimmillaan. Yhtäkkiä Yoyo ilmeisesti muisti että nythän pitää pelätä, otti jalat alleen ja sipsuttelin melko ripeätä vauhtia sisälle. Pennut eivät reagoineet raketteihin mitenkään, olivat pihalla tarpeillaan ja riehuivat lumipenkassa, söivät, tappelivat ja nukkuivat.

Vähiin käy pennut. Fawn poika lähti tänään Lietoon. Matka oli mennyt hyvin ja ruoka oli maistunut uudessa kodissa. Frida lähteekin sitten muutaman päivän päästä lentokoneella Kuopioon, siinä on neidillä seikkailua kerrakseen.






Fawn tyytyväisenä uuden mamman kainalossa.







Lunta ja pakkasta riittää meillä täällä Kirkkonummellakin. Viime yönä mittari näytti -23 astetta. Kuopion pikkuneiti riehuu lelujen kanssa kun kaverit jätti neidin yksin. Ulkona on kiva riehua lumessa, sääli että pakkasta on niin paljon ettei ulkona voi olla niin paljon kun haluaisi. Lumityöt ovat pikkuneidin mielestä tosi kivaa.




Viimeistä vietiin.

Viimenen pentu Frida lähti tänään lentäen Kuopion
lumihankiin. Frida tulee tarjoamaan vauhtia ja
vaarallisia tilanteita Kuopion perheelle, sen
verran kova meno oli pikkuneidillä viimeisinä
päivinä Kirkkonummella.










Saimme jo kuvan Felix pojasta joka tuntee nimen Usko paremmin joka on myös melko energinen ukon alku.





Fawn poika Liedon uudessa kodissa



Toivotan pentujen uusille mammoille ja papoille hyvää jatkoa ja ennenkaikkea hauskoja hetkiä uusien perheen-jäsenten kanssa. Tämä oli valtavan energinen, äänekäs ja iloinen pentue.

Pyöreä Talo hiljenee hetkeksi pentu-uutisten suhteen. Palailen kertomaan pentujen kuulumisia...