Pentutarkastus ja ensimmäiset luovutukset
Tänään oli kiireinen päivä. Auto käyntiin hyvissä ajoin että ilmastointi tekee tehtävänsä ennen pentujen lastausta. Sain nuorison mukaan tarkastukseen ja sehän auttoi valtavasti, olisi siinä ihmismammalla ollut kantamista kuuden pennun verran tässä helteessä. Nyt tehtiin liukuhihnatyötä nuorison kanssa. Lääkäriasemalla oli ah, niin ihanan viileä, heillä on kunnon ilmastointilaitteet.
Pennut saivat valtavasti kehuja, olivat tasapainoinen ja reipas pentue. Kaikilla pojilla kulkuset paikoillaan ja kaikin puolin terveen paperit saivat koko puolitusinaa. Mukavaa viedä pennut samalle lääkärille joka otti pennut vastaan syntyessään.
Iltapäivällä sitten alkoi jengi vähenemään. Ensin lähti Onni-poika isännän elkein, kaksijalkaisen isännän sylissä pomon paikalla eli takapenkillä. Sitten oli Hipan vuoro kohdata uusi suuri maailma sekä Chowtyttö Emmi joka odotti malttamattomana kotona. Max ja Kuro lähtivätkin sitten melken peräkkäin eri suuntiin kylläkin. Nyt oli jäänitys suuri... mitä sanoo Rättimamma kun pentumäärä on pienentynyt kahteen. Rätti päästettiin pentupihalle ja mamma kävi laskemassa yksi, kaksi, haisteli hetken ja söi pentujen ruoat. Totesi ilmeisest että kun jengi vähenee pidot paranee. Taas saa ihmismamma huokaista, hyvinhän tämä tästä....
Garbo pötköttää kiireisen päivän jälkeen.
Hugo päätti myös pötkötellä hetken ennen iltariehumistaJa lämmintä riittää
Päivät sujuvat leppoisasti melkeinpä rauhallisesti pentulassa. On niin lämmin että pennut makaavat suurimman osan päivästä joko sisällä tai ulkona varjossa mutta ans varttoo kun ilta saapuu...huh sitä vauhtia.
Melkoisia vesipetoja ovat koko poppoo. Vesikuppi saa kyytä tämän tästä.
Muutaman päivän kuluttua menemme pentutarkastukseen ja sen jälkeen alkaakin reppujen pakkaaminen.
Mamman entinen turvapaikka, pennut ovat jo niin suuria ettei pakopaikka enään toimi.
Hanna jota Garboksi tullaan kutsumaan muotoilee vatsalinjaansa.
Hilla joka saa nimekseen Hipa teroittelee hampaitaan tulevaa varten.
Heikistä tulee Onni ja Onni on onnellinen kun saa läträtä vesikipolla, kivaa kun parta on märkä.
Ja kun patterit loppuu käy näin. Hannun, joka tottelee nimeä Kuro uudessa kodissa, patterit loppui rappusten väliin.
Herman josta tulee Max ja Hugo joka pitää nimensä poseeraa Garbon kanssa.Huh Hellettä
Lämpö nousee sekä ulkona että pentulassa. Vauhti on hirmuinen, ihmismamma laittaa välillä silmät kiinni ja toivoo parasta, sen verran ronskia riehuminen on.
Tarja kävi siruttamassa pennut tänään ja homma sujui taas kerran sutjakkaasti. Kiitos Tarja, oli mukavaa kun teillä oli hetki aikaa turistella kanssamme!
Herman ei oikein tykännyt koko sirutushommasta joten hän sai olla ihmismamman sylissä, muu jengi seisoi pöydällä häntä heiluen kun siru laitettiin niskaan.
Herman väsähti sirutuksen jälkeen ja ottaa pienet tirsat ennen seuraava riuhumista.
Hanna jota uudessa kodissa Garboksi kutsutaan kurkistelee.
Torkut on otettu ja riehuminen jatkukoon.
Isäntä yrittää kertoa pienokaisille että voipi vaikka sattua jos kovasti riehutaan.
Minullapa onkin nenäliinat omasta takaa.....Ihania möhköfantteja
Pennut reipastuvat päivä päivältä. Vauhti kiihtyy ja hampaat terävöityvät. Toinen matokuurikin on annettu vaikka punnitus olikin melkoista touhua. Päätin laittaa puntarin keskelle pihaa jotteivät pennut vahingossa putoa kovin korkealta jos hyppäävät puntarin kiposta ulos. No sittenhän piti ottaa pentujen mappi myös pihalle jotta sain painot kirjoitettua oikein. Tämähän olikin jännittävä juttu, sillä välin kun yksi istui, seisoi, makasi punnituksessa toiset viisi repi mapista papereita, juoksi kynä suussa karkuun jne. No loppu hyvin kaikki hyvin punnitus tehty ja matokuuri annettu. Painot ovat 3200-3900g välillä.
Tänään yritimme ottaa sellaisia "oikeita" kuvia, saimmekin muutaman.
Tarkkasilmäinen huomaa että pentuja on vain viisi poseeraamassa, tässä selitys sille. Olemme keksineet ihka uuden rodun jota "putkikoiraksi" kutsutaan... hän oli piilossa, kuvaaminen ei niin kiinnosta.
Viisi viikkoa täynnä
ja pennut kasvavat ja vahvistuvat päivä päivältä. Tapellaan jo niin pirusti välillä että Rätti joutuu olemaan erotuomarina, hyvin hoitaa mamma tämänkin homman, katsellut varmaankin jalkapallon MM kisoja ja tietää mitä erotuomarin pitää tehdä. Ihanaa kun on ilmoja niin että pienet saavat olla ulkona ja kuluttaa pahimmat energiat siellä. Nätisti tulevat sisälle kun unimatti ilmoittaa tulostaan. Yritin tänään punnita pieniä huonolla menestyksellä, yksikään ei suostunut istumaan vaalla vaan loikkasivat yksi toisensa jälkeen yli laidan vapauteen. Huomenna pitääkin käyttää unimattia apuna punnituksessa niin tulee matokuurin määrät oikein.
Aurinko paistaa ja pennut kasvavat. Meno on melkoista sekä sisällä että ulkona. Kyllä Chowit ovat fiksuja. Jo neljän viikon ikäisinä pennut tekevät tarpeensa ulos, leikkivät ja riehuvat, kun väsy tulee silmään menevät sisälle nukkumaan. Tämä on helppo pentue, näin olen kehunut kaikille vastaantuleville. No, tänään saimme pientä esimakua taas kerran siitä kun revitään ja riepotellaan, huudetaan ja muristaan.
Mamma näyttää varsin anovalta
mustekalalta aina silloin tällöin.
Aurinko pilkahti tänään sen verran että pennut pääsivät ensimmäistä kertaa ulos haistelemaan ja maistelemaan suurta maailmaa. Tiesivät heti mitä ulkona pitää tehdä, niitä pötkylöitä tietenkin. Ruoka maistuu ja riehuminen lisääntyy päivä päivältä, hassuja karvatassuja.
Täti tomera tallustelee
3 viikkoa, matokuuri ja nimet
Jauhelihaa syödään jo hyvällä ruokahalulla, matokuuri ei niin maistunut mutta ihmekkös tuo, sellaista mömmöä kun ängetään suuhun. Nimetkin on keksitty, alla Pyöreän Talon Hipsulin pentue esittäytyy....
Tänään koitti se suuri päivä, pennut saivat maistaa jauhelihaa ja kermaviiliä. Teelusikallinen murkinaa ja kyllä maistui. Parin päivän päästä sitten se matokuuri joka ei olekaan mitään herkkua. Mamman maitobaari toimii edelleen hyvin ja möhkyräiset ovat edelleen tyytyväisiä. Saimme jo asentaa korkeamman portin pentulaan kun jalat ovat vahvistuneet niin että aina kun mamma yrittää huilata pentulan ulkopuolelle tömpsähtää siihen pentu tai pari. Eipä tuo korkeampi porttikaan toiminut kuin vuorokauden, suurin poika on oikea sisupussi ja kiipeä portin yli aina kun haluaa jälkiruokaa maitobaarista.
Pari viikkoa ja parit silmät
Musta tyttö oli rohkea ja avasi silmänsä ensimmäisenä, varovasti yhden kerrallaan. Tänään sininen pieni mieskin päätti että pimeä kausi saa riittää ja avasi silmänsä. Möhkyrät painavat 1000-1200 gramman välillä ja ovat edelleen ihanan tyytyväisiä ja rauhallisia pienokaisia.
Tässä makaavat melkein siksak-kuviona.
Viikon vanhat pullerot
12 päivää ja kilon maaginen ylitys, tuplaylitys. Kaksi sinistä poikaa puhkaisi kilon maagisen rajan eilen, loput seuraavat hyvää vauhtia perässä. Mamma hoitaa pentuja hienosti, uskaltaa jo hiukan olla ulkonakin syöttöjen ja pesujen välillä. Lenkille lähtee mielellään. Muutaman päivän sisällä saamme kokea ensimmäiset silmäykset, se on aina niin hellyyttävä kokemus kun pennut avaavat silmänsä ja ihmettelevät suurta maailmaa.
Kuvassa pojat vasemmalla ja tytöt oikealla.
Viikon ikäisiä pulliaisia
Ensimmäinen viikko takana ja hienosti on mamma hoitanut jälkeläisiään. Pennut syövät hyvin ja ovat tyytyväisiä. Rätti nukkuu edelleen pentulassa yöt, ajattelee varmaan että ihmismamman kanssa on helpompi elää jos ihmismamma saa nukkua yöt. Painot ovat jo 600-750 gramman välillä. Isoäiti Sunnykin on paranemaan päin, laittaa leikattua jalkaa hyvin maahan ja pikkaisen varaa painokin sille ja on alkanut syömään hyvin. Eli tällä hetkellä Pyöreässä Talossa on melko helpottunut tunnelma.
20.5 Ensimmäinen vuorokausi meni vallan mainiosti. Pennut hörppäsivät sen verran tuhdin aterian illalla että nukkuivat jopa 4 tuntia yhteenmenoon, sai ihmismammakin torkahtaa hetkeksi. Tänään Rätti onkin hoitanut ja imettänyt pennut itse. Rätistä on kehittynyt sekä prinsessa että erittäin hyvä emä.
Rätti se vaan yllättää positiivisesti. Pienikokoisin meidän mammoista mutta teki kivan kokoiset pennut ja maitoakin riittää yllinkyllin. Pentujen painot ovat jo 420-520 grammaa.
Sininen poika ottaa torkut mamman käpälän päällä.
Fawn tyttö melko tyytyväisenä
19.5 sitten se tapahtui. Rätin lämmöt laski mukavasti jo eilen eli samalla lailla kun muutkin Pyöreän Talon tytöt vuorokausi röntgenin jälkeen synnytys käynnistyy, syytä tähän en tiedä mutta aina on näin käynyt. Rätti oli melko tuskainen koko päivän avautumisvaiheen takia. Illalla kuitenkin rauhoittui ja nukkuikin hiukan yöllä. Seuraavana aamuna jatkoi taas läähättämistä, petasi hiukan mutta ei sen enempää. Puoliltapäivin huomasin että mammalta valuu vihertävää limaa emättimestä ja se ei ole hyvä merkki. Soitto Vetsetiin ja auton pakkaus ja matkaan. Rätti tutkittiin ja todettiin että parasta tehdä hätäsektio pian jotta voivat pelastaa sen mitä pelastettavissa on. Rätti leikattiin ja todettiin että kohtu oli tehnyt kuperkeikan ja pennut olivat "motissa" eivät olisi siis syntyneet normaalisti. Koko puolitusinaa oli hengissä ja hyvinkin hengissä koska kuulin maailman ihanimman kiljunnan odotushuoneeseen asti kun yksi toisensa jälkeen pääsi vapauteen. Pentuja siis kuusi kappaletta, musta ja fawn prinsessa, punainen ja 3 sinistä poikaa. Pennut ovat hyvin terhakoita, pissivät, kakkivat ja syövät. Ensimmäisen vuorokauden turvaudumme pulloruokintaan koska Rätti on hiukan kivulias leikkauksen jälkeen mutta muutaman päivän päästä pääsemme varmaankin normaaliin vauvarytmiin. Mamma on tehnyt jo tuttavuutta pieniin ihmeisiin pesemällä niitä ja olemme varovasti jo laittaneet pennut tisuille.
Pentujen syntymä painot olivat 370 ja 420 gramman välillä, hienoja jötiköitä.
Muutaman tunnin ikäisiä pötköjä
Sunnymummo kävi jälkitarkastuksessa ja lääkäri oli tyytyväinen parantumistahtiin. Sunny syökin jo aika hyvin.
Keskiviikko oli siis melko tapahtumarikas päivä, Sunnyn jälkitarkastus, Rätin leikkaus ja pentujen ihmettely. Eipä tuossa vielä kaikki. Illalla Pilkku tuli sisälle näyttäen hyvin turpaansa saaneelta nyrkkeilijältä. Molemmat silmät umpeen tuvonneina ja kuono epämääräisenä mönttinä. Pilkku on pyydystellyt ampiaisia aikansa kuluksi tai ruoan puutteen takia, ilmeisesti ampiainen voitti.
Tiistai 18.5
Kävimme eilen röntgenissä jotta saisimme tietää tarkan pentumäärän. Kolme kuvaa otettiin ja määrä on edelleen avoin. Lääkäri meinasi että viisi mahdollisesti kuusi pentua, itse löysin jopa seitsemän ja moni muukin on ollut samaa mieltä. Katsotaan sitten mikä pitää paikkansa. Tänään kuitenkin mamman lämmöt ovat laskeneet ja mamma on käynyt pariin otteeseen vähän kaivelemassa joten eiköhän parin päivän sisällä Suomen Chowiluku kasva taas.
Selkä on melkoisen leveä Rätin istuessa, ja maha heiluu herkullisesti puolelta toiselle mamman tipsutellessa.
Viikon päästä rötgeniin ja sitten saamme tietää montako hassua karvatassua on odotettavissa.
Sunny lepää ja Rätti paisuu
Ensimmäiset pienet potkut tuntuivat Rätin masussa tänään, ihanaa. Rätin syöminen on edelleen vähän niin ja näin. Kaikenlaiset lihasuikaleet maistuvat mutta nappula ei, ei edes se melko varma maksalaatikko maistu. Niin, ja mamma syö vain kädestä ei kupista. Merkillisiä otuksia nämä odottavat mammat.
Sunnymamma
lepää paljon, uni on paras lääke. Sunnylle annamme vielä ruoan nestemäisenä ruiskulla vähän niinkuin pakolla kun mamma ei suostu syömään muuten. Kyllähän lääkitys vaikuttaa ruokahaluun ja varsinkin kun lääkitys on vahva.
Sunny on ollut pirteämpi viime päivinä, toivottavasti paranemin jatkuu samaan malliin.
Sillä aikaa kun Sunnymamma, hih, kohta saamme kutsua Sunnymummoksi lepää ja laihtuu tytär leviää.
Pyöreän Talon kauhun hetket.
Sunnuntaina kun isäntä lähti koiralenkille sai Aaron ja Proxy olla ensimmäisenä vuorossa. Sunny juoksi pihalla pitäen huolta siitä että hänen protestit kuuluvat mahdollisimman pitkälle ja jokapuolelle. Sunny takertui puutarhatuoliin juoksiessaan ja repi itsensä irti sellaisella voimalla että lonkka meni sijoiltaan. Emäntä soitti isännälle ja sanoi että nyt juoksujalkaa kotiin ja Sunnyn kanssa lääkäriin. No meidän tsäkällähän sitten ainoa päivystävä oli Viikin pieneläinklinikka, muilla asemilla joko sairastapauksia tai kamalasti potilaita. Lähdimme sitten renkaat vinkuen Viikkiin jossa odottelimme kauan ensin autossa jonne sitten lopulta tuli hoitaja tutkimaan Sunnyn jalan. Siinä sitten hoitaja mietti ja mietti, kun hän nyt ei oikein tiennyt kun Sunnylla on lihaksisto niin trimmissä kunnossa ettei hän käsin tutkien nyt osannut sanoa mitään. Menimme sitten hoitajan kanssa odotussaliin jossa odottajia oli meidän lisäksi melkoisesti. Meni ainakin kolme varttia ja hoitaja tuli luoksemme kertoen että lääkäri on sitä mieltä etteivät saa lonkkaa paikoilleen enää kun tapahtumasta on kulunut niinkin kauan. No vihaisena pyysin edes kipupiikkiä Sunnylle koska tuskat olivat kovat. Hoitaja hävisi taas lääkärin juttusille ja palasi komen vartin kuluessa kertoen että jos he antavat kipupiikin niin pitää suorittaa yleinen tarkastus ja silloin meidän pitää odottaa että ne jotka olivat meitä ennen tulleet tutkitaan ja hoidetaan ensin. Tähän menisi noin kuusi tuntia. Meinasi emännällä itku tulla mutta viha voitti, enkä ollut ainoa vihainen "täti" protesteja ja rumia sanoja kuului sieltä täältä odotussalissa.
Nostimme Sunnyn autoon ja lähdimme tyhjin käsin kotiin jossa annoin mammalle kipulääkkeet ja koko yön kuuntelin läähätystä ja valitusta.
Maanantai-aamuna pääsimme sitten Espoon Eläinsairaalaan jossa mamma rauhoitettiin ja röntgattiin. Lonkaa yritettiin saada vielä paikoilleen mutta turhaan. Saimme mammalle vahvat kipulääkkeet ja lähdimme kotiin. Keskiviikkona leikkaus. Leikkaus sujui hyvin, Sunnylta amputoitiin reisiluun pää. Nyt on torstai iltapäivä ja mamma nukkuu rauhallisena, kipulaastarin ja tablettien ansiosta. Ei tarvitse ihmismamman enää juosta nurkan taakse itkemään. No, ei tässä vielä kaikki... aamulla huomasin Rätin alla pienen pienen verimerkin lattialla. Hermostuin ja soitin omalle lääkäriasemalle joka ottikin meidät vastaan melko nopeasti. Pelästyin jo että nyt menetämme pennut. Rättimamma oli kuitenkin sitä mieltä että ruoan voisin hotasta ennen lähtöä. Lääkäriaseman pihalla sitten Rätti sai mennä pienelle lenkille ihmismamma kontaten perässä koettaen saada pissaa pieneen kupposeen koska sitä kysytään kuitenkin lääkärissä. Onnistuimme tässä ja menimme asemalle sisään. Rätti ultrattiin ja siellähän näkyi kylkiluita ja jalkoja, pienet sydämet pompottivat tasaista tahtia. Neljä pientä siellä käänteli ja väänteli itseään. Yksi pentu halusi vaan naamakuvan itsestään, eikä kääntynyt tökkäämisistä huolimatta. Pennut ovat jo liian suuria ultrattavaksi, määrää ei voida sanoa tarkasti mutta ainakin neljä pientä siellä on. Vatsan sisällä siis kaikki hyvin. No sitten ihmettelemään tuota veren vuotoa. Lääkäri sai muutaman tipan paperille ja ihmettele kovasti sen väriä. Vuoto on herkullisen puolukkainen, ihan tekisi mieli nuolaista sen verran herkullinen ja epätodellinen väri on. Jos olisi syksy niin epäilisin että Rätti on istunut puolukkapensaassa, tuumasi lääkäri. Keskusteli vielä toisen lääkärin kanssa mutta hänkin oli hämillään tästä. Virtsassakaan ei mitään hälyttävää. Mamma laitettiin kuitenkin antibioottikuurille varmuuden vuoksi.
Kyllä tämä kasvattajan arki on vaihtelevaa, pettymyksiä, huolia, surua, naurua, tonni sinne satanen tänne.
Neljäkymmentä ja ripiät on tiineyttä takana ja Trasa saa näin vapun kunniaksi matokuurin. Syöminen on ollut vähän sitä sun tätä. Omasta kiposta ei ruoka maistu mutta mamman tai papan kädestä kylläkin, eli siellä me istuskelemme vuorotellen syöttämässä töttörötissiä. Juusto ja muut namit kyllä tippuvat ilman erilaisia konsteja.
Pikkumamma
ja koko
Pyöreän Talon poppoo toivottaa iloista vappua!
Pyöreän Talon Chowperhe kasvaa taas.
Meidän pikkuprinsessa "Trasa, Rätti, Hipsuntipsun" tapasi komean nuoren herran Fabin ja tapaamisen hedelmiä tutkittiin ultrassa 19.4.2010. Pikku Fabit ja Rätit syntyvät viikolla 20.
Kuvassa Fabi
on vielä
onnellisen
tietämätön
isyydestä.
Onnittelu-
kukat
herättivät
pientä
epäilystä...
Laitan tässä
kuvan Rätistä
7 viikon
ikäisenä
niin ette
ihmettele
miksi
neidillä
on niin
monta
nimeä
Tiineyden alkuvaihe on sujunut oppikirjojen mukaan, syömättömyyttä, hellyydenkipua, pahoinvointia. Vatsakin plupsahti alas heti ultran jälkeen ja ruoka maistuu hiukan paremmin. Muutoin on neiti iloinen itsensä, häntä heiluu ja kuono on joka paikassa nuuskimassa.
