Täytyy todeta että pentujen jälkeisestä elämästä nautimme täysin siemauksin. Kyllä nämä paukkupakkaset teetti töitä. Kun isommatkin turrit voivat olla ulkona vain pieniä hetkiä niin pentujen kanssa ulkoilu olikin haastavaa, pyrimme pitämään pennut liikkeessä koko ajan ja joka kerta kun istuivat kylmälle pihalle "potkimme pyllylle" ja varmistimme etteivät palele.
Ihmismammakin uskaltautui tänään ulkoiluttamaan rappeutuneita välilevyjään . Isäntä liukui koirien perässä kun mamma lenkutteli perässä.
Aaronin ja Pilkun kanssa käväisimme Bjarnen luona (Bjarnen pentueen
kummisetä) joka oli taas väsänyt
ohikulkijoiden iloksi kaikkea kivaa esim
tämän joulupukin josta Pilkku ei tykännyt
sitten ollenkaan. Aaron nuuski joulupukkia ja meinasi ettei tuo nyt niin paha ole, Pilkku perääntyi muristen.
Isäntä päätti lämmitellä kylmiä jalkojaan pienin tanssiaskelin joulupukin kanssa. Hieman jäykänlaista oli heidän valssinsa, toinen koira vetää pukista poispäin ja toinen sotkee remmin jalkojen ympäri eli siitähän tuli varsinaista breakdancia.
Saimme muutamia kuvia Raahesta, Liedosta ja
Hämeen-
linnasta. Liedon poika kastettiin
Vinskiksi, muistaakseni television Vinski oli melkoinen veitikka, saa nähdä millainen veitikka pikkumiehestä tulee.
Raahessa paukkuu pakkanen mutta Usko on erittäin tyytyväinen mamman sylissä. Pojassa on kuulema ripaus energiaa ja pienet pirunsarvet jotka pulpahtavat esiin silloin tällöin ja senhän tiedämme mitä siitä seuraa.
Fia näyttää niin viattomalta kuvassa. Kuuleman mukaan on kuitenkin melko äänekäs, hauska ja määrä-tietoinen nuori neiti.
Kiitos kivoista kuvista ja siitä että saan seurata turrien elämää uusissa kodeissaan.
Lunta ja pakkasta riittä jo kyllästymiseen asti.
On kiva että on talvi mutta pitääkö se olla näin kylmä.
Sunnyn odotus sujuu hienosti. Jännää miten jokainen tiineys on erillainen. Sunny on ollut aikaisemmin hyvin huono syömään ja siitä on sitten kerääntynyt ylimääräistä huolta emännälle. Tämän tiineyden aikana Sunny on syönyt HYVIN ja paljon. Kyllä se syömättömyyskausi sieltä vielä tulee mutta nyt ei syytä huoleen kun tyttö on syönyt varastoon. Sunny syö omansa ja naapurinkin ruoat jos eivät ole tarpeeksi nopeita. Pari viikkoa vielä niin käymme röntgenissä varmistamassa karvatassujen määrän.
Olemme saaneet kuvia sekä tarinoita Forza pentueesta. Reippaita, energisiä pieniä Chowin alkuja ovat koko porukka.
Frida Kuopiosta, virtaa kuulema riittää!
Uskon patterit loppu hepuli-
kohtauksen jälkeen
Lumi poseeraa
Hämeenlinnassa on kaksi "ufokoiraa" Fia ja Dona
Tässä myös tuoreita kuvia Hessulan Repestä ja Danasta jotka keskustelevat, keskusteluaihetta en tiedä mutta melko kiihkeätä keskustelua kuitenkin.
Espoossa leikitään myös lumessa.
Donna lumileikin jälkeen
Lunta, lunta ja enemmän lunta.
Enpä muista koska olisi viimeksi ollut näin paljon lunta. Viime yönäkin satoi 10-15 cm lunta ja pakkastakin riittää jo kyllästymiseen asti. Koirat viihtyvät lumessa mutta on vaan niin mälsää kun ei saa olla ulkona kuin pieniä hetkiä kerrallaan.
Proxy näyttää miltä
Lumi-
kuningattaren
pitää näyttää....
tässä kuvassa
onkin jo
kuningatar-
look
unohdettu.
Sunnyn tiineys on edennyt jo vuorokaudelle 50. Ruoka maistuu jotenkuten, mamma on iloinen ja pirtsakka vaikka vauhti on hiljentynyt melkoisesti. Sen verran nopea on käänteissään ettei oikein kameralla ehdi perässä kuitenkaan.
Tässä yritin ottaa kuvan kun äiti ja tytär seisoivat niin kauniisti vierekkäin.
No tässä tulos ....
näkyyhän kuvassa kuitenkin että seisovat vierekkäin.
Mamma ja masu samassa kuvassa
Uusi viikko, uudet kujeet...
Viikko alkoi mukavasti. Aamusta avasin sähköpostin ja katsokaas kuka sieltä kurkisti, Repepoikahan se siellä.
Iso hali ja vielä isompi kiitos Hessulle sinne Hessulaan kun jaksaa kirjoittaa tarinaa Repestä ja Danasta. Hessun tarinat on viikon kohokohta. Silloin laitetaan kunnon kahvit tulemaan ja istahdetaan hetkeksi myhertelemään tarinan parissa. Lukemisen jälkeen tarinat ja kuvat säilötään pariinkin eri paikkaan ettei vaan häviä.
Repen ulkonäkö on ihana sekoitus äitiä ja isoäitiä.
Sunny paisuu silmissä. Mammalla on jo vaikeuksia löytää sopivaa asentoa, iltaisin käännellään ja väännellään. Ruoka ei oikein maistu ja närästääkin. Torstaina menemme röntgeniin ja sitten saavatkin vauvat tulla tupsahtaa. 63 vuorokautta on vasta ensi keskiviikkona mutta edellinen tiineys kesti 59 vuorokautta joten viikonlopputouhua odottelen. Pentula on valmis ja Sunny on jo ottanut isännän puolen sängystä itselleen. Tälläkin hetkellä makaa poikittain sängyllä ja kuorsaa niin makoisasti.
Syön, en syö, syön...
Sunnyn kanssa kävimme tiineysröntgenissä. Kuvia otettiin molemmin puolin, pitkittäin ja poikittain. Vauvat makaavat yhdessä kasassa vatsan pohjalla ja pentujen määrää on vaikea sanoa. Yhdessä kuvassa näkyi viisi, toisessa seitsemän, kolmannessa kuusi eli emme nyt tiedä tarkkaa määrää ja näin ollen jännitys tiivistyy viikonloppua vastaan. Eilen illalla mamma käväisi jo pentulassa petaamassa mutta kaivamisesta tulikin kova nälkä joten piti hotasta taas pienet murkinat.
Taitaa mennä muutama päivä vielä ennen kuin saamme ihmetellä pieniä otuksia.Perjantaina olimme Dona tytön kanssa jalostustarkastuksessa ja ihan hyvältä näytti kuvat ja silmätkin olivat terveet. Hieno pentue kokonaisuudessaan tämä Dona-Don pentue.
Suuret kiitokset pentueen omistajille siitä että olette hoitaneet turrit hyvin. Kaikki kuusi ovat terveitä, iloisia ja energisiä Choweja.
Vein myös Aaronin uuteen silmätarkastukseen, olihan edellisestä tarkastuksesta kulunut jo yli kaksi vuotta. Aaronin ektropium on poissa. Ilmeisesti on ukon pää muotoutunut vuosien varrella niin että luomet ovat kiristyneet ja onneksi oikeaan suuntaan.
