keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Pilkullisia Maxeja

24.6 Hyvää Juhannusta!
Isompi Ida nauttii pienemmän Idan huomiosta ja päinvastoin. Pikku Ida on tomera typykkä joka tekee kaiken mitä Pilkkumamma opettaa. Pilkkukin on innostunut leikkimään ja kantelee pientä vihreää hiiripehmoa ylpeänä pitkin pihaa. Pilkkumamma on ilmeisesti jo hyväksynyt ajatuksen pienen sinisen tytöntyllerön kotiinjäämisestä koska kouluttaa pientä talon tavoille.
Kuvassa PikkuIda ja hieman suurempi Ida.


20.6 Näin se aika taas kului kuin siivillä. Iivari jota Maxiksi kutsutaan on myös kotiutunut Ruotsinmaalle Suomenlippu kainalossa. Pikku Ida jäi kotiin kiusaamaan Pilkkumammaa ja auttamaan isäntää pihatöissä.

Oli ilma minkälainen tahansa on pihatyöt tehtävä. Urakan jälkeen maistuu hörppy piimää, tuumailee Pikku Ida.


8.6 Myytti on murrettu. Olen sanonut kaikille etteivät Chowit nuku koirienpedeissä, sohvalla ja sängyllä ehkä. Nyt on tämäkin myytti murrettu! Ihana Ilona löysi paikkansa pentuhuoneen nurkasta jossa on ihanan pehmeä koiranpeti. Kun neidille tulee kuuma hän valuu pedistä pikkuhiljaa lattialle, ensin yksi etutassu, sitten toinen, pää, kropan etuosa pylly edelleen pedillä ja meillähän on hauskaa tätä katsellessa.
Pentutarkastus on tehty ja huomenna tämä ihanuus lähtee valloittamaan suurta maailmaa eli Espooseen. Viikonloppuna lähtevät sitten Iiris ja Irmeli.



2.6 Aurinkoa, ihanaa! Pennut nauttivat auringosta ja ulkoleikeistä. Tuntuu siltä että pienillä Chowipennuilla on ON/OFF nappi jossain piilossa. Täysi vauhti päällä ja sitten hups keikkaa ja unta pukkaa.














Mitä pieni miettii?












Fawnittaret!












Sisko ja sen veli.











30.5 Sataa, sataa, ropisee ... leikit on siirretty sisätiloihin pahimman yli. Onneksi iltapäiväksi on jo luvattu aurinkoa ja sitten alkaapi kesä. Meno jatkuu vauhdikkaana ollaan sitten sisällä tai ulkona. Onneksi unikin maistuu silloin tällöin.














22.5 Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää yltäkyllin Pyöreän Talon pihalla.
Ihanaa kun aurinko paistaa ja pennut saavat temmeltää pihalla, nukkuvat yöt hyvin ja ruoka maistuu. Tässä pieni maistiainen pihamaan menosta.





18.5 Tänään oli jännittävä päivä ainakin kasvattajalle. Pennut lähtivät autoajelulle eläinlääkäriasemalle jossa katsojia ja hyväilijöitä riitti. Kasvattaja on ollut taas vatsa kuralla ja nähnyt painajaisia sirutuksesta ja täytyy myöntää että ikävöin aikoja jolloin oma "hovisiruttaja" kävi kotona siruttamassa pennut höpinän ja kahvikupposten aikana, eipä kasvattaja edes huomannut sirutusta. Tällä kertaa kasvattajan kunto kasvoi kun ojensin pennun isännälle ja kerroin lääkärille nimen, juoksin käytävään ja kun toimenpide oli ohi laitoin pennun takaisin matkahäkkiin ja sitten sama kuvio jokaisen pennun kohdalla. Olen kokenut jos jonkunlaista toimenpidettä mutta sirutus on mielestäni aivan kamalaa vaikka pitääpi myöntää että hyvinhän se taas sujui eikä olisi tarvinnut hermoilla. Onneksi isäntä oli mukana eikä pidä emäntää ihan höhlänä. No, nyt meillä on viralliset nimet:




Pyöreän Talon Ihanainen Iiivari












Pyöreän Talon Ihanainen Ilona














Pyöreän Talon Ihanainen Irmeli















Pyöreän Talon Ihanainen Iiris


















Pyöreän Talon Ihanainen Ida












17.5 Melkein viisi viikkoa plakkarissa ja meno yltyy. Ruoka maistuu ja ulkona on kiva leikkiä, leikit alkavat olemaan sen verran rajuja että ihmismamma joutuu puuttumaan peliin. Huomenna lähdemme ensimmäiselle autoajelulle, käymme eläinlääkärissä sirutettavina. Ihmismammaa pelottaa ja jännittää, en pidä toimenpiteestä ollenkaan ja tällä kertaa ovat pennut viikon nuorempia kuin aikaisemmin. Ruotsinpojan paperit pitää saada kuntoon ennenkuin hän vilkuttaa Ruotsinlaivalta ja papereita varten pitää sirutus tehdä aikaisemmin.










































10.5 Elämä on ihanaa, tuumii Pilkkumamma ja viisi pientä. Kuvat kertokoon loput....
















































































8.5 Suuri päivä koitti vihdoinkin. Tänään aukesi pentuhuoneen ovi suureen maailmaan. Pennut pääsivät tutustumaan auringon lämmittämään pentupihaan. Meno oli melkoista, ei meinannut mamma pysyä vauhdissa mukana.






















3.5 Ja sitten tuli ne HAMPAAT. Musta ukonalku on jo huomannut että ihmisillä on varpaat ja niitä on kiva jyrsiä. Pienen pienet naskalit kutittavat suussa, niillä sitten yritetään pyydystää naapurin häntää tai korvaa, ihmismamma ja pappa on sen verran hitaita käänteissään että varpaista saakin kunnon otteen. Jauhelihaa maistellaan pari palleroa päivässä ja tuntuu maistuvan. Mamman maitobaari toimii moitteettomasti, pennuilla otsatukat maidolla tärkättynä joten muotitietoisia nuoria ovat.




24.4 Pääsiäinen on ollut kiireistä aikaa, pennut ovat hoksanneet että jalat ovat kävelyä ja silmät näkemistä varten. Syömisen ja nukkumisen lomassa pitää ottaa jalat alle ja töpsytellä ympäri pentulaa. Punainen tyttö avasi silmänsä jo 9 päivän vanhana sen jälkeen onkin auennut silmäpari päivässä. Mamma on jo uskaltautunut pihalle nauttimaan auringosta. Käy välillä pentulassa haistelemassa ja maistelemassa, toteaa että kaikki on hyvin ja menee ulos pötköttämään aurinkoon. Huomenna menemme poistamaan mamman tikit.

Pilkkumamma ja viisi pientä lähettää Max-iskälle ISOT onnittelut Sertin johdosta!!!!

20.4 Terveisiä kuumeisesta pentulasta. Emäntä ja isäntä viettää aikaansa enemmän ja vähemmän vaakatasossa, kyllä on sitkeää tekoa nykyajan flunssat.
Pilkku voi aina vaan paremmin ja pennut kasvavat. Ihanan tyytyväisiä pieniä ovat, kyllä näitä katsellessa saa Pääsiäisen kulumaan mukavasti.




17.4 Huh, huh, Pilkkumamma voi paremmin. On ollut melkoiset kolme vuorokautta. Pilkkumamma on ollut kovassa kuumeessa ja kivut ovat olleet melkoiset. Mamma on hoitanut pennut kuitenkin vallan mainiosti, painot nousevat ja ovat tyytyväisiä. Isäntä ja emäntäkin on parempaan päin vuosisadan flunssan jälkeen. Nukuttu on vuorotellen öin päivin, harmittaa kun ulkona on aivan ihana auringon paiste ja pitää mömmötä sisätiloissa. Onneksi kevät ja kesä on vasta edessä ja ehdimme nauttimaan auringosta myöhemminkin.



Maitobaari on auki 24 h.










Voisin melkein väittää
että pikkuneiti hymyilee.







14.4 Ensimmäinen vuorokausi takana. Pennut ovat tomeria ja jänteviä, ihania ruttunaamoja.
Pilkku hoitaa vauvat hyvin, liankin hyvin. Välillä pitää jo toppuutella että vauvat saavat nukkua pesujen ja ruokailun välillä. Mamman mielestä pestään ja ruokitaan puolen tunnin välein, ihmismamma ei ole välttämättä samaa mieltä. Mammakin voisi nukkua hiukan enemmän mutta eiköhän se taas tästä tasoitu kun päiviä kuluu. Vanhaukko Yoyo viihtyy taas kummasti olohuoneen pöydän alla ja säpsähtää joka kerta kun kuule pentujen äänen.


13.4 Näinhän siinä kävi että pennuilla oli niin hyvä olla mamman masussa että heidät piti väkisin keisarileikkauksella kaivaa esiin. Saldona musta poika, kaksi fawnia tyttöä, punainen ja sininen tyttö. Pilkun kohtu oli melkoisen epätasapainossa koska musta poika oli vallannut toisen kohdunsarven ja neljä tyttöä köllötti sikinsokin toisessa sarvessa. Leikkaus meni hyvin ja Pilkku nukkuu narkoosia pois. Pennut (lörppäsuut) ovat syöneet jo kahdesti sekä tehneet pienet ja suuret asiat niin kuin pitääkin. Pullosta saa ruokaa tänään ja huomenissa pääsevät sitten aitoa tavaraa maistelemaan. Pennut syövät sen verran hyvin että joutuu kaksi käsin repimään pulloa pois suusta etteivät hutase liikaa maitoa.
Onni on pennuntuoksu!
12.4 Edelleen yhtenä kappaleena. Pilkku on päättänyt tehdä tästä pentueesta ihmismammalle helpon. Nehän on luovutusikäisiä jo syntyessään!
Ruoka on maistunut mutta sitä on kuulemma niin vähän. Lämpöjä seurataan tiiviisti ja lääkärin kanssa konsultoitu mahdollisesta keisarinleikkauksesta. Toivotaan että pennut syntyvät huomiseen mennessä ettei tarvitse leikata.

6.4 Se siitä syömisestä. Juuri kun kehuin edellisessä kirjoituksessa sitä kuinka Pilkku on ollut hyvä syömään, syöminen loppui kuin seinään. Sen seitsemän sorttia on tarjolla eikä mikään kelpaa kunnes taas muistin sen aina niin varman maksalaatikon. Eli maksalaatikkoa nappuloiden kera, maaginen ruoka ja sillä pärjätään viimeiset päivät. Lenkit ovat melko reippaita vielä, muutoin maistuu uni, kerätään voimia tulevaan.



Röntgenkuvassa näkyi 5 pientä Chowin alkua sopuisasti sikinsokin. Paino oli noussut 5 kiloa, hyvällä mallilla ollaan. Viime yönä Pilkku kävi taas pentulassa petailemassa. Aikansa kaivettuaan lösähti pentulaan pötköttämään ja silloin ihmismamman silmät taas kirvelivät, olipas pieru, näin Suomeksi sanottuna.
Nyt odotellaan muutama päivä ja sitten saammekin toivottaa uudet tulokkaat tervetulleeksi suureen maailmaan.






Pilkku ja Maximus tapasivat lumisena ja tuulisena talvi-iltana. Tapaamisen tulos vahvistettiin ultrassa ja Pyöreä Talo saa uusia asukkeja parin viikon kuluttua.
Pilkun tiineys on poikennut muista odotuksista melkoisesti. Pilkku on syönyt valtavan hyvin koko tiineyden ajan (kop, kop ... reilu viikko vielä odotusta). Mamma on ollut hyvin tietoinen tilastaan ja ottanut siitä kaiken ilon irti. Valloittaa parisängyn, eikä siirry sitten senttiäkään. Ruokatarjoilukin on "aamiainen sänkyyn" tyyliä. Lenkkillä Pilkku on reipas vaikka alkaa pikkuhiljaa muistuttamaan kävelevää kaljatynnyriä. Pitääkin taas kaivaa esille tuo "leveä kuljetus" kyltti etteivät vastaantulijat ajattele "onpas lihava koira".

2 kommenttia:

  1. Hei! Minkäs verran teillä on pentuja odotettavissa ja joko kaikki on varattu? ;))

    VastaaPoista
  2. Pilkku-mamma kuulostaa kyllä ottavan kaiken ilon irti. Sunnuntaina pääsen onneksi näkemään vielä mamman ennen h-hetkeä. Terveisiä morsmaikulle tulevalta isi-papalta :)

    T: Maxi, Riikka ja Mikko

    VastaaPoista